TARINAMME

Sururyhmien lisäksi iloryhmiä 

Usein naiset ovat hyviä tukemaan toisia elämän suruissa ja se on mahtava voimavara. Aloimme pohtia, onko meillä myös tilaisuuksia yhdessä iloitsemiseen. Missä voimme hehkuttaa oikein kunnolla, kun olemme tosi iloisia, olemme onnistuneet jossain meille tärkeässä asiassa tai elämä tuntuu muuten vaan mukavalta? Välillä voi tuntua, että jos iloitsee jostain, jollekin toiselle voi tulla paha mieli, jos hän kamppailee juuri saman asian kanssa. Onnistumista iloitseminen voi myös tuntua "leuhkimiselta" ja sitä, jos mitä, tulee viimeiseen asti välttää. Meitä on myös opetettu itserakkauden paheesta. On turvallisempaa pitää ilot itsellään, syvällä sisimmässään.

Toisaalta tiedämme myös, että se, mihin kiinnittää huomiota, vahvistuu. Jos salaamme ilojamme, emme edes tiedä toistemme iloista, onnistumisista ja tyytyväisyyden aiheista, emmekä voi jakaa onnen hetkiä. Jaettuna ilo moninkertaistuu. Usein tulemme todella iloisiksi toisten iloista. Nauru ja innostus tarttuvat ja on mahtavaa saada jakaa ja hehkuttaa yhdessä onnistumisia. Se lisää hyvää energiaa ja voimaa. Sitä varten tarvitaan iloryhmiä ja tilaisuuksia, joissa voi hyvällä mielellä hehkuttaa, mitä haluaa, ja niin paljon kuin sielu sietää.

Virtaa ja riemua itsensä toteuttamisesta 

Tajusimme myös, kuinka valtavasti virtaa ja riemua voi saada itsensä toteuttamisesta. Välillä kuitenkin himmailemme, koska pelkäämme epäonnistuvamme. Emme uskalla toteuttaa unelmiamme, koska pelkäämme liikaa sitä, mitä muut meistä ajattelevat. "Mitä se oikein luulee itsestään?" kaikuu päässämme, kun haluaisimme repäistä. Tajusimme, että tarvitsemme toistemme tukea ja rohkaisua itsensä toteuttamisessa. 

Ivi aloitti "Feminine Power" -koulutukseen, jonka ydin on oman itsensä toteuttamisen esteiden poistaminen ja muiden tukeminen siinä. Siru alkoi toteuttaa itseään yhä enemmän kirjoittamalla ja keräämällä rohkeutta siihen, että pöytälaatikkoon ja tiedostoihin kertyneet tekstit ja romaanikäsikirjoitus näkisivät päivänvalon tavalla tai toisella.

Enemmän elonjuhlia ja ilonaiheita 

Tietyssä iässä huomaa, että suvun yhteiset juhlat ovat yhä useammin hautajaisia. Hautajaispuheet ja muistelut ovat tärkeitä ja koskettavia, mutta eikö olisi hienoa jakaa muistoja ja kiitoksia myös elossaolon aikana? Päätimme alkaa järjestää juhlia, jossa keskityttäisiin mukaviin muistoihin ja kippistettäisiin kaikille ilon aiheille, niin suurille kuin pienille, tanssittaisiin, laulettaisiin ja pidettäisiin hauskaa yhdessä.

Hyvin alkaneet suunnitelmat pysähtyivät, kun rakas äitimme kuoli. Hyvä siskot -juhlien suunnittelu muuttui hetkessä hautajaisjärjestelyiksi. Ideaa emme kuitenkaan haudanneet vaan annoimme sen muhia, kasvaa ja kypsyä. Meistä tuntuu, että nyt alkaa olla juuri oikea juhlien toteuttamiselle tavalla tai toisella – ja vielä mieluummin tavalla JA toisella. Kerromme tästä lisää, kun suunnitelmat etenevät.

Iloisin terveisin,
Siru ja Ivi